Olen aina ihmetellyt niitä blogeja, joissa ruoka näyttää kuin suoraan ruokalehden sivulta reväistyltä. Löydän itseni pohtimassa, johtuuko tämä asettelusta, valosta, hyvästä kamerasta vai asiaan kulutetun ajan määrästä. Omassakin kamerassa vilahtelee nimittäin aina ajoittain ruokakuvia. Useimmiten ne eivät kuitenkaan ole mitään julkaisukelpoista, vaikka ruoka itsessään olisi ollut oikein maittavaakin.
Meillä on useammankin kaveriporukan kanssa muodostunut tavaksi tavata tasaisin väliajoin ruoan merkeissä. Erään hyvinkin läheisen ystäväporukan kesken järjestämme nyyttäreitä, joista syntyy usein mitä mielettömimpiä kattauksia. Oman pienen twistinsä näiden tapaamisten ruokaideointiin tuo se, että ruoan tulee olla maidotonta, gluteenitonta ja enimmäkseen kasvispainotteista - pienessä porukassamme kun sattuu olemaan useampikin, jolla on pysyvä tai tilapäinen ruokavalio asian jos yhden suhteen. Joskus tästä jollekulle ulkopuoliselle mainitessani sain vastaukseksi tuskastuneen huokaisun, miten tollaista jaksaa? No todellakin jaksaa! On ollut mieltä avartavaa tajuta (vaikka itsekin olen vegaaniutta kokeillut), että ruoan ei suinkaan tarvitse sisältää maitoa, kermaa, voita eikä vehnäjauhoja. Sisäpiknikkiemme ruokapöydät notkuvat yleensä jos jonkin näköistä ruokaisaa salaattia, erilaisia itsetehtyjä leivonnaisia, leipiä ja piirakoita. Pidemmillä deiteillä olemme tehneet myös lämmintä ruokaa.
Toisen kaveriporukan kanssa on tullut tavaksi kutsua toiset vuorotellen kylään niin, että kutsuja huolehtii ruoan laitosta ja juomien tarjoilusta. Istutaan iltaa, toisin sanoen. Valmiiseen, huolella laitettuun pöytään istahtaminen on sen verran luksusta, että meidän ääneensanomattoman vuoron osuessa kohdalle halusin keksiä illaksi jotain hyvää tarjottavaa.
Ja täytyy sanoa, vaikka itse sanonkin, että tällä kertaa meni ihan nappiin. Päädyin tekemään itse hampurilaisia, joihin leivoin sämpylät (uusimman Pirkka kesä-lehden briossisämpylät-ohjeella), paistoin jauhelihapihvejä, kanafilettä ja tofupihvejä, pilkoin tuoretta ananasta, pihvitomaatteja, punasipulia ja salaatinlehtiä ja tein väliin pantavaksi chilimajoneesia, tsatsikia ja tulista tomaattikastiketta. Ai ai! Lisukkeeksi feta-salaattia avokadoilla ja juomiski erinäinen valikoima vaaleita oluita ja kuivia siidereitä - sellaisia alkoholittomiakin. Jälkiruoaksi mutakakkua ja vadelmakastiketta.
S totesi vieraiden lähdettyä, että tykkäsin sun Chico's-ateriasta ja minä nakitin sen tiskaamaan keittiössä odottavan tiskivuoren. Ilman ystäviä ei olisi näitäkään hetkiä, siksikin ystävät on helmiä.
