Käsin tehtyä

Syksyn mittaan on tehty kaikkea kivaa esikoisen kanssa. On kivaa, kun lapsi on jo siinä iässä että sen kanssa voi tehdä kaikkea sellaista mitä tekee itsekin mielellään: askarrellaan ja maalataan, leivotaan taikataikinaa ja maalataan taas lisää, painetaan perunoilla kuvia kankaisiin ja papereihin. Ja sitten kuitenkin välillä muistat että teet asioita kolmevuotiaan kanssa: Kun itse maalaat kieli keskellä suuta mansikkapiirakan mansikoita juuri oikealla sävyllä, toinen sutii ronskisti pitsan päälle sinistä ja esittelee ylpeänä muovailemaansa 'imurin sänkyä', jonka on ehdottomasti oltava musta.

Joulupaketteihinkin ehdittiin tehdä jotain pientä. Itse neuloin tyttöjen vastasyntyneelle serkkuvauvalle torkkupeiton ja veljen vaimolle villasukat (joulukalenterisukkien ohjeella).

Kulmasohva parvekkeelle

Isokokoiset projektit ovat intohimoni ja parveke on siihen täydellinen työmaa. Kaksi vuotta sitten käytin hurjan määrän energiaa parvekkeemme rakentamiseen ja hyötykasvien kasvattamiseen - se olisin hyvin kasvattava ja kehittävä projekti. Viime kesän alussa muutimme uuteen asuntoon ja aloitin samaan aikaan uudessa työpaikassa, jonka vuoksi parveke jäi heitteille ja käyttämättä koko kesäksi. Tänä vuonna päätin kuitenkin ottaa vahingon takaisin - silläkin uhalla, ettemme kenties ensi vuonna olisikaan täällä nauttimassa kesästä, jolloin parveke olisi heti valmiina edellisen vuoden jäljiltä. 

Päätin haluta kulmasohvan parvekkeelle. 

En halunnut vaihtolavoilla rakentelua, joka pomppasi silmille ensimmäisenä kun kirjoitin ideani Googleen. Plarasin läpi blogin toisensa perään, mutta etsimääni ideaa ei löytynyt mistään. Sitten klikkasin auki blogin, jossa kirjoittaja oli muuttanut vanhan sivustavedettävän sohvan kulmasohvaksi. Vähän niin kuin tuo!

Päätin, että sivustavedettävän vanhan sängyn saamisen mahdollisuuksien sijaan minun on helpompi löytää vanhan sängyn puinen runko, jonka voisin sahata kahteen osaa ja liittää kulmaksi. Rakennusalan ammattilaisille idea kuulosti hassulta, kenties siksi että se kuuluu enemmän askarointi-nikkarointi-kategoriaan. He ehdottivat minulle, että rakentaisin sohvan mittojen mukaan alusta asti. Hah! Millä taidoilla? 

Vaahtosin ideasta ystäville ja työkavereille, kunnes töissä aamukahvilla eräs työkaverini alkoi nyökyttelemään: "Me voidaan tehdä se meidän pihalla, hei ja meillä on kellarissa semmonen vanha sängyun runkokin, haluatko sen?"

Ja niin, erään sateisen sunnuntaipäivän päätteeksi lähetin isälleni tämän kuvan: 

Kasattava runko vaati lisänikkarointia kahtia sahaamisen jälkeen lisäjalkojen tekemiseksi, koska entisen neljän jalan sijaan tarvitsisin siihen nyt kuusi jalkaa. Lisäksi lainasin naapurilta porakoneen ja ruuvasin kulman yhteen muutamalla tanakalla kulmaraudalla. 

Rautakaupasta kävin hakemassa palan lautaa ("Haluaisin ostaa 85cm lautaa") ja kiinnitin sen uudeksi päätylaudaksi sängyn sohvan uuteen päätyyn. Mattoveitsellä viipaloin kaverilta saamani patjan kahtia niin, että se muodosti kauniin kulman.

Sitten menikin taas hetki. Iski flunssa ja väsymys, sateiset kelit ja harmaus, joka ei parvekkeelle houkutellut. 

Kaksi päivää sitten aurinko taas paistoi, ilta-aurinko paistaa asuntoomme sisälle kaikkien ikkunoiden kautta. Parveke kylpi lämpimässä valossa, joten puolen kymmenen aikaan löysin itseni istumasta parvekkeelta, hiomassa ja maalaamassa uutta päätylautaa.

Maalaaminen oli niin kivaa ja sujui liian nopeasti, joten hetken ympärilleni vilkuiltua ja kohdetta etsittyäni päätin maalata valkoiseksi myös Fidasta vitosella löytämäni puiset tikapuut. 

Kaunis oli seuraavakin ilta, ja aloin kehittelemään tekstiilisisustusta. Testasin paria vaihtoehtoa, kunnes päädyin kirpputorilta keväällä ostamaani Nanson pöytäliinaan - sillä kun ei ole siinä tarkoituksessa meille mitään käyttöä. Olen myös kevään mittaan pikkuhiljaa kerännyt isoja tyynyjä sohvan selkänojaksi. Mallailin kankaita, kaivelin mukaan pari isän sukulaiselta saatua vanhaa pitsiliinaa ja taiteilin ensimmäisen tyynyliinan käyttäen Fidasta mukaan kahmimiani vanhoja vetoketjuja. 

 Vielä pitäisi ainakin pestä ikkunalasit, tehdä lisää tyynyjä, hakea naapurin taimitarhalta kukkia. Ehkä sitten kun ilta-aurinko seuraavan kerran paistaa parvekkeelle.